Tänä aamunakin pohdin useita eri asioita ja aivan erityisesti laulamista. Musiikilla on ollut iso merkitys minun elämässäni. Koskaan se ei ole ollut sellainen intohimo, jonka tiedollisiin pauloihin olisin halunnut sotkeutua. Musiikki on tunnetila, se sisäinen avaruus, jonka analysoiminen ja tulkitseminen ulkoaopituilla sanoilla on merkityksetöntä. Kuulostaa suorastaan pateettiselta (pakkohan tätä on analysoida), mutta niin se vain on. Ihan kuin luontokokemus myös musiikki on jotakin, johon en muiden sanallista rääpimistä kaipaa.
Laulaminen on ollut pikkutytöstä asti osa minua. Tässä on mennyt vuosia, etten ole paljoa laulanut, mutta nyt tuli eteen mahdollisuus, johon palan halusta tarttua. Samanhenkisiä ihmisiä, sukulaissieluja, joiden kanssa voisi laulaa yhdessä. Se vaatii omaa organisoitumista, asiaan tarttumista. Olen siihen valmis. Todellakin tiedän mitä haluan.
